keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kansallissymboliarvostelu: Azerbaidžan

Arvosteleva mielenlaatu ajaa meidät tänään Kaspianmeren öljyisille kaviaarirannoille. Katsokaamme ja kuulkaamme, millaisin tunnuksin Azerbaidžanin tasavalta meidät tervetulleiksi toivottaa. 


Azerbaidžanin trikolori koostuu kolmesta vaakasuuntaisesta raidasta. Niistä ylin on taivaansininen, keskimmäinen punainen ja alin vihreä. Lippu ehti olla käytössä lyhyen ajanjakson vuosien 1918 ja 1920 välillä; sen jälkeen maa liitettiin Neuvosto-Venäjään. Uusvanha lippu on edustanut Azerbaidžania virallisesti jälleen uuden itsenäisyyden kaudella vuodesta 1991 saakka. 
Lippu on saanut alkunsa uudistusmielisen turkkilaisnationalistisen muslimipuolueen tunnuksena. 1900-luvun alussa vaikuttanut puolue katsoi taivaansinisen olevan vanha turkkilaisten kansojen tunnus, ja turkkilaiskansojen yhteyttä korostaa myös ottomaanien tunnuksekseen valitsema kuunsirppi ja valkea tähti punaisella pohjalla. Tähden kahdeksan sakaraa edustavat Azerbaidžanille läheisiä ja siellä vaikuttaneita turkkilaiskansoja. Lipun punainen raita symboloi alkuperäisessä puoluekontekstissa edistystä ja eurooppalaisuutta, ja vihreä taas on islamin traditionaalinen tunnusväri.
Symbolisten selitysten tasolla kaikki näyttää siis olevan kunnossa, vaikken aivan sisäistäkään punaista eurooppalaisuutta. Toimiiko yhdistelmä sitten praxis-puolella? 
Toimii jotenkuten; varsinaisesti kauniiksi en tätä lippua luonnehtisi. Väriyhdistelmä ärsyttää silmiä, eikä sommitelmakaan luovuudella voi elvistellä. Taivaansininen on kyllä kaunis, valtiolipuissa kovin vähän käytetty väri ja tämän lipun erikoisuuksia, mutta ei pääse näiden naapurien kanssa oikeuksiinsa. Arvosana: 6   


Azerbaidžanin ymmyrkäinen vaakuna toistaa lipun väriyhdistelmää ja kahdeksansakaraisen tähden aihetta. Valkean tähden keskellä on punainen liekkirypäs, joka viittaa maan historiallisesti runsaisiin öljy- ja kaasuvaroihin, joiden ansiosta maassa on esiintynyt ikuisiksikin mainittuja Siinain pensas -tyyppisiä paloja. Ympyrän alalaidassa on vaakunoilta lähestulkoon odottamamme tammenlehvä-viljantähkäkranssi. Ei tämä ole huonoimpia näkemiäni vaakunoita, mutta eräs merkittävä pulma siinä on. Yhteisvaikutelma on omituinen ja jopa halvanpuoleinen. Naturalistis-söpöt tammenlehvät, kahdeksansakarainen tähti ja keskelle sijoitettu liekkisymboli eivät pelaa yhteen. Pyöreä muoto yhdessä värien kanssa tuottaa karkkivärjätyn karusellivaikutelman, ja punalieskat muistuttavat itäeurooppalaisten valtioillisten ja puolivaltiollisten kaasuyhtiöiden logoja. Arvosana: 6

Bonuksena tällä kertaa Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna (1937-91). Se on vielä räikeämmin raaka-aineorientoitunut.
Kommunismi ei saavuttanut voittojaan hienovaraisuudella.








Azərbaycan Respublikasının Dövlət Himni eli Azerbaidžanin tasavallan kansallishymni ei ehkä juhli mielikuvituksellisella nimellä, mutta sävelmänä se kuuluu mieleenpainuvimpaan kolmannekseen kaltaistensa joukossa. Sävelmä alkaa säväyttävästi ja jopa tyylikkään karmaisevasti saaden pian tanssirytmejä menettämättä kuitenkaan raavasta mahtipontisuuttaan. Sanoitus vaihtelee äkkinäisesti brutaalista veriryöppäyksestä ("Tuhansia sieluja uhrattiin sinulle / Sylistäsi tehtiin taistelukenttä / Sotilaat, jotka riistivät elämänsä /tulivat kaikki sankareksi") hempeilevän lyyriseen introspektioon ("Sydämessäni on tuhat ja yksi lempeää sanaa, / joilla ylläpitää kunniaasi, / joilla kohottaa lippusi").
Tämä sävelmä tosin ehkä sopisi paremmin vanhan, epämääräiseen orienttiin sijoittuvan seikkailuelokuvan musiikiksi kuin valtion kansallislauluksi, mutta se on silti sikäli vaikuttava, mieleenpainuva ja tehokas, että annan sille arvosanaksi kahdeksaisen

Azerbaidžanin loppuarvosana on täten 6,7.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti