torstai 6. syyskuuta 2012

Kansallissymboliarvostelu: Etelä-Sudan

Tätä kirjoitettaessa Etelä-Sudanin tasavalta on maailman nuorin tunnustetusti itsenäinen valtio. Se irtautui vaikean yhteisen historian jälkeen Sudanista 9.7.2011. Katsotaanpa, ovatko tulokkaan kansalliset symbolit mistään kotoisin.


Vuonna 2005 käyttöön otettu Sudanin kansan vapautusrintaman (SPLM) tunnuksena toiminut lippu on kohtalaisen mielenkiintoinen yhdistelmä vaikutteita muista afrikkalaisista lipuista. Elementtejä on havaittavissa ainakin seuraavista:
Sudan
Kenia
Kongon demokraattinen tasavalta (2003-2006)
Ei ehkä siis kaikkein omaperäisintä uudelta valtiolta, mutta toisaalta niin iso osa maailman lipuista on joka tapauksessa samoja sommitelmia toistavia trikoloreja, että ei tällainen synkretistinen hybridisuunnittelu oikein häiritse (Pohjoismaissakin käytännössä yksi ainoa design viidelle itsenäiselle maalle ja parille autonomiselle alueelle lisäksi, paraskin puhumaan omaperäisyydestä.)

Lipussa on tietysti aukiselitettävää symboliikkaa. Virallisesti musta väri edustaa afrikkalaisuutta - ja siinä on sikäli järkeä, että eteläsudanilaiset ovat enimmäkseen mustaihoisia kristittyjä ja animisteja siinä missä (pohjois)sudanilaiset ovat paljolti arabimuslimeja. Pohjoisen dominanssi ja vähemmistöjen huono, välistä kansanmurha-asteelle paheneva kohtelu vaikuttivat merkittävästi etelän haluun itsenäistyä. Punainen edustaa itsenäisyyskamppailua ja verta (jota totisesti on Sudanissa vuodatettu). Vihreä edustaa hedelmällistä maaperää ja valkea rauhaa. Nämä kaikki liittää yhteen sininen kolmio, joka edustaa maan halki virtaavaa Niiliä. Tähän yhdistävään kolmioon on katsottu hyväksi lätkäistä vielä kultainen tähti kansallisen yhtenäisyyden symboliksi. (Miksi ihmeessä lipuissa viisisakarainen tähti symboloi lähes aina yhtenäisyyttä? Onko tähdissä jotain erityisen yhtenäistä?)

Oikeastaan Etelä-Sudanin lippu ei ole hassumpi. Se ei ehkä ole kaikkein selkeimpiä ja yksinkertaisimpia tapauksia, mutta ainakin siinä on väriä ja vaihtelua. Valkeat reunaraidat ja sininen kolmio ovat miellyttäviä ratkaisuja. Mukavana yksityiskohtana on huomioitava, että kultainen tähti ei seiso täysin suorassa kahden "pohjasakaransa" varassa. Hieman tässä kieltämättä on "keksityn maan" vaikutelmaa - lippu on sellainen, joka olisi voinut esiintyä jossain kylmän sodan ajan James Bond -filmissä afrikkalaisen mielikuvitusvaltion tunnuksena. Mutta pidän lopputuloksesta silti. Silmää miellyttävä hybridi. Arvosana: 8

Muutamaa kuukautta ennen itsenäistymistä käyttöön otettua vaakunaa hallitsee kiljumerikotka (Haliaeetus vocifer), sangen yleinen petolintu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lintu esiintyy myös Sambian lipussa. 
Etelä-Sudanin vaakunassa kotkan edessä seisoo perinteinen paikallinen kilpi, jonka taakse on ristitty perinteisiä paikallisia teräaseita. Kotka pusertaa kynsissään nauhaa, jossa on valtion nimi maan virallisella kielellä. Kilven alla on maan motto: Oikeus, vapaus, vauraus.
En ymmärrä tässä esitetyn kotkan siipien tai jalkojen anatomiaa, mutta lopputulos on kieltämättä melko vaikuttava, ihan vain jo sulkien lukumäärän vuoksi. Omaperäinenhän tämä ei juurikaan ole, ja valtion nimi sekä motto ovat turhaa painolastia, mutta uusi valtio olisi voinut itsenäisyyshuumassa valita huonomminkin. Nyt vaakuna näyttää olevan hyvää kansainvälistä keskitasoa. Arvosana: 7
Etelä-Sudanin kansallislaulu South Sudan Oyee! ei ikävä kyllä tarkoita "Etelä-Sudan, ou jee!" Sen sijaan oyee on ou jeen tylsä virallisvariantti hurraa. Kansallislaulukilpailun voittaja on yhteistyön tulos: sävellyksen laativat Juban yliopiston opiskelijat ja henkilökunta. Sanoituksen alkuperä jää pimentoon, ja oikeastaan onkin parempi, ettei paljasteta, kuka on kirjoittanut sellaisenkin helmen kuin
Oh motherland, / we rise raising flag with the guiding star
Rise raising flag? Tosiaanko? Surkeata.

Musiikkikin on todella onnetonta näpertelyä, sellaista, jota epämusikaalinen ihminen voisi vetää päästään hyräillessään satunnaisesti. Kehittely ainakaan ei ole kollektiivisen sävellystyön vahvoja osia. Ensimmäinen puoliminuuttinen kuulostaa halvan lastenohjelman tunnusmusiikilta, ja sen jälkeen vuorossa on täysin epäonnistunutta ja yhdentekevää kehittelyä, joka päättyy musiikillisesta retoriikasta päätellen tilaan, joka säveltäjäin mielestä olisi muka jotenkin tyhjentävä ja innostava. Tämä on huono sävellys, tökerö, ärsyttävä ja, käsittämätöntä kyllä, samanaikaisesti jotenkin junnaava ja sekava.. Kiva kun yrititte silti. Pahaa vain tekee ajatella, millaisia mahtoivatkaan olla kilpailussa hylätyt ehdotukset. Arvosana: 5.

Etelä-Sudanin keskiarvo on 6,7.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti