keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kansallissymboliarvostelu: Etiopia

On taas sopiva jatkaa kansallissymbolikriittistä maailmankiertuetta. Nyt vuoronsa saa Etiopian demokraattinen liittotasavalta.



Maailmassa on pieni joukko äitilippuja, jotka ovat toimineet esikuvana monille muille lipuille. Esim. Alankomaiden lippu teki Pietari Suureen niin suuren vaikutuksen, että hän vei sen värit ja sommittelun Venäjälle, ja 1800-luvulla panslavismin vaikutuksesta monet slaavilaiset kansat ottivat Venäjän lipun esikuvakseen. Tanskan ristilipusta on johdettu kaikki pohjoismaisten valtioiden liput, ja Ranskan trikolorin sommittelua on lainattu niin paljon, että listan tekemisessä menisi ikä ja terveys. Yhdysvaltain lippu on inspiroinut mm. Kuuban, Panaman, Liberian ja Malesian tunnuksia. 
Ja Etiopian lipusta ovat peräisin panafrikkalaiset värit. Etiopia oli ainoa mustan Afrikan maa, jota ei 1800-luvulla alistettu siirtomaaksi - mikäli ei lasketa Liberiaa, joka perustettiin vapautettujen yhdysvaltalaisten orjien uudeksi kotimaaksi paikallisista asukkaista piittaamatta. Etiopian väreistä, jotka ovat olleet käytössä sikäläisissä tunnuksissa jo 1600-luvulta saakka, tuli afrikkalaisten ja afrikkalaisperäisten itsenäisyysliikkeiden symboliikan esikuvia niin Afrikassa kuin myös Uudessa maailmassa. Ohessa vain muutamia esimerkkejä panafrikkalaisten värien käytöstä kansallislipuissa:
Burkina Faso

Guyana

Mali

Togo
Etiopian keisarikunnan ensimmäinen virallinen lippu tosin otettiin käyttöön vasta 1897, kun maa oli puolustanut menestyksekkäästi itsenäisyyttään Italiaa vastaan Adowan taistelussa. Tuo lippu näytti tältä:
Lippua liehutettiin myös ilman keskellä tepastelevaa Juudan leijonaa. Etiopia oli ensimmäisiä kristittyjä valtioita, ja sikäläisten mukaan heillä oli tiiviit yhteydet jo vanhatestamentillisena aikana mm. Daavidiin ja Salomoon. Etiopian keisarillisen dynastian kantaisä on Salomo ja kantaäiti Saaban kuningatar. Joopa joo. Tämä keisarillinen lippu joka tapauksessa oli virallisessa käytössä vuodesta 1897 aina vuoteen 1974, jolloin viimeinen keisari, 82-vuotias Haile Selassie, syrjäytettiin.

1974 valtaan nousi kommunistinen sotilasjuntta, jota kutsutaan nimellä Derg. Uuteen valtiolippuun sijoitettiin maataloushenkinen vaakuna, mutta se ei helpottanut maassa jo Haile Selassien aikana raivonnutta nälänhätää. Asiaa ei auttanut se, että marxismi-leninismiä toteuttanut juntta käynnisti terrorikampanjan, jossa murhattiin ehkä jopa puoli miljoonaa etiopialaista.  Kun "väliaikainen" neuvosto oli pitänyt valtaa 13 vuotta, julistettiin lopulta vuonna 1987 perustetuksi kommunistinen Etiopian demokraattinen kansantasavalta. Se pysyi pystyssä peräti neljä vuotta, ja siitäkin ajasta suurin osa maasta oli kapinallisten hallinnassa. Lippu, sikäli kuin sitä ennätettiin liehuttaa, oli tällainen:



Kommunistinen valtio romahti Neuvostoliiton, Kuuban, Itä-Saksan, Libyan ja Pohjois-Korean tuesta huolimatta, kun Etiopian kansan vallankumouksellinen demokratiarintama valtasi Addis Abeban. Dergin johtohahmo ja demokraattisen kansantasavallan presidentti, Mengistu Haile Mariam, on tuomittu Etiopiassa kansanmurhasta, mutta hän elelee tätä nykyä mukavasti ystävänsä Robert Mugaben luona Zimbabwessa. Etiopia on nykyisin vähemmän murhanhimoinen kuin ennen, mutta vain rahtusen vapaampi. Käytännössä kyseessä on yksipuoluevaltio.

Vuosina 1991-96 käytössä oli jälleen vaakunaton lippu. Vuonna 1996 lippuun sijoitettiin sininen kiekko, jossa loistaa kultainen pentagrammi. Sen on määrä jotenkin edustaa kansan yhtenäisyyttä, kuten tähtikuvioiden on jostain syystä tapana. Ja elokuussa 2009 lippua muutettiin jälleen, mutta vain hienoisesti. Kiekkoa suurennettiin. Olen kehittänyt sellaisen teorian, että mitä useammin valtio muuttaa lippuaan, sitä suurempi todennäköisyys siellä on tulla tapetuksi. Esimerkkejä: Afganistan, Etiopia, Kambodzha. Ja nyt olemme taas siinä, mistä aloitimme.
Tässä.
Vaikka tiedänkin nämä värit perinteikkäiksi, ei niistä saa helposti kovinkaan toimivaa yhdistelmää, ja Etiopian trikolori olisikin perin ankea ilman keskelle sijoitettua tunnusta. Kokonaisuus ei herätä minussa minkäänlaisia intohimoja, vaan kyseessä on melko tavanomainen valtiolippu, jossa ei ole mitään kovin suurta huomiota herättävää tai selvästi mieleen jäävää omaperäistä elementtiä. Sommittelu on perinteikäs mutta tylsähkö - ylipäänsä horisontaalisia trikoloreja on minusta vaikea saada kovin säväyttäviksi ilman tehste-elementtejä. On toki sinäsä hauskaa, että maailman vanhimpiin kristillisiin valtioihin kuuluvan maan lipussa on keskeisellä sijalla pentagrammi. Ehkäpä Keijo Ahorinta voisi valistaa siitä, miten Etiopia on saatananpalvojien vallassa. Muuten tämä lippu onkin vain tekstiä Lone Star Beer vailla, ja meillä onkin edessämme hyvin käyttökelpoinen pullonetiketti. Arvosana: 6

Etiopian vaakuna onkin jo lipusta tuttu, eikä sen symboliikkaankaan pitäisi kätkeytyä mitään abstraktia yhtenäisyyttä kummempaa. Väriyhdistelmä on tehokas, ja sinisen sävy on hyvin kaunis. Lisäpisteitä saa siitä, että mukaan vaihteeksi ei ole tyrkitty mitään selittäviä tekstejä, mottoja, valtion nimiä sun muita tarpeettomuuksia. Toisaalta tekele on sangen persoonaton ja kylmä, ja voisi olla melkein minkä tahansa logo. Arvosana: 7

Etiopian kansallislaulu Wodefit Gesgeshi, Widd Innat Ityopp'ya on otettu käyttöön vuonna 1992, ja sen on säveltänyt Solomon Lulu Mitiku. Se on fanfaarimainen ja heikosti mieleen jäävä sävelmä, joka ei tarjoa oikein mitään, mistä kirjoittaa. Se ei ole surkea, muttei se mikään hyväkään ole. Kirjoitankin siksi hieman sanoituksesta.

Sanoitus on Dereje Melaku Mengeshan kynästä. En osaa amharaa, mutta onneksi aina niin laadukas suomenkielinen Wikipedia (ei ole muuten käsittääkseni todistettu, että Derg olisi "teloittanut salaa" Haile Selassien, kuten suomi-Wp katsoo asialliseksi väittää - 83-vuotiaat voinevat kupsahtaa ilman niskalaukaustakin) tarjoaa tasokkaan suomenkielisen käännöksen laulun sanoista. Olkaapa hyvät:
Marssi eespäin rakas äiti Etiopia
Kunnioita kansallisuutta joka on vahva Etiopiassamme kansallinen ylpeys näkyy, hohtaa joka puolelle rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisten vapauden tasa-arvoon ja rakkauteen me uskomme kansana Vahvana perustana, emme hylkää ihmisyyttä Olemme ihmisiä jotka elävät työn vuoksi perinteen taival on ihmeellinen, ylpeän perinteen rakastajatar luonnollinen sulo, urhoollisten ihmisten äiti me suojelemme sinua – meillä on velvollisuus Etiopiamme, elä! Ja anna meidän olla ylpeä maasta
 Nauroin katketakseni ääneen tuota lukiessani. Englanninkielisessä käännöksessäkin on huvittavat kohtansa ("Respect for citizenship is strong in our Ethiopia"!), mutta suomenkielisen tietosanakirjan tarjoama versio on vain jotain niin käsittämättömän upeaa patrioottista dadaa, jossa subjektit, objektit ja ajatukset ahdetaan tehosekoittimeen ja annetaan pyöriä. Oma suosikkini on kohta "Olemme ihmisiä jotka elävät työn vuoksi perinteen taival on ihmeellinen, ylpeän perinteen rakastajatar luonnollinen sulo" On vaikea sanoa, mistä yksi lause alkaa ja mihin toinen päättyy - pikemminkin lauseet menevät päällekkäin. On lisäksi huvittavaa, että ylpeälle perinteelle ei riitä oma heila, vaan pitää olla vielä rakastajatarkin. Miten mahtaa Etiopian kristillinen traditio suhtautua siihen ns. huorintekemiseen? Siitä olen tietysti samaa mieltä, että perinteen taival on totta vie ihmeellinen.

 Arvosana: 6

P.S. Ennen valtio- ja muita virallisia vierailuja isäntämaan on hyvä ottaa selvää siitä, että tiedot vierailijan kotimaasta ovat ajan tasalla. Muuten voi käydä nolosti, kuten Gabonissa Etiopian pääministeri Meles Zenawin vierailulla. Tämän pätkän alussa gabonilainen sotilassoittokunta tervehtii Zenawia Dergin hymnillä. Siis sen porukan, jota Zenawin Etiopia piti kansanmurhaajina ja jota vastaan se kävi sisällissotaa. Ei ihme, että Zenawia ei hymyilytä. (Ei se tosin muutenkaan ikinä hymyillyt.)  



Etiopian loppuarvosana on 6,3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti