torstai 11. lokakuuta 2012

Kansallissymboliarvostelu: Caymansaaret

Huomasin, että olin taas suurin piirtein aakkosjärjestyksessä pysyttelevässä maailman kansallisten symbolien katsauksessani ohittanut koko joukon täydestä itsenäisyydestä uupumaan jääviä alueellisia entiteettejä, joilla kuitenkin on kansallisiksi katsottavia symboleita ja merkittävästi omaa hallintoa. Paikkailen siis nyt aukkoja, ja kuin sattumalta ensimmäiseksi pääsee kokonaisuus, joka liittyy viime aikoina käytyyn veroparatiisikeskusteluun. Oi Caymansaaret, sinä rahanpesijöiden, rikollisten ja niljaisten limanuljaskojen suojelija, paljastathan meille sentään brittiläisen merentakaisalueesi symbolit ilman oikeustoimia.

Caymansaarten nykyinen lippu on otettu käyttöön vuonna 1990 ja perustuu vuosina 1958-90 käytössä olleeseen tismalleen yhtä mielikuvituksettomaan ja mielenkiinnottomaan brittiläiseen siirtokuntasommitelmaan. Britannian merentakaiset alueet eivät selvästikään ole graafis-visuaalisesti erityisen kunnianhimoisia seutuja, koskapa niille kaikille tuntuu kelpaavan sama persoonaton malli, jossa vain liehupuolelle lätkitty vaakuna erottaa siirtokunnat toisistaan. Lopputulos ei näin ole koskaan aivan tyylitön, mutta omaperäisyydelläkään ei voi kehua. Yritystä ei ole.

Mikä saatanan vimma sitä Union Jackiä on tunkea jokaiseen lippuun? Yleensä ei ole hyvä asia muistuttaa katsojia oman melkoisen ala-arvoisen tekeleensä kohdalla jostakin paljon paremmasta luomuksesta.

Arvosana: 5

Caymansaaret sai oman vaakunan vuonna 1958, mutta onko lopputulos tosiaan vaivan arvoinen? Vaakunakilven keskeinen elementti on kolme vihreää kultareunuksista viisisakaraista tähteä sinivalkoisessa aaltokuviossa. Nämä edustavat Caymansaarten kolmea tulo-, pääoma- ja yritysverotuksen raskauttamatonta saarta (Grand Cayman, Little Cayman, Cayman Brac). Vaakunan yläosassa on punaisella pohjalla kultainen kävelevä kohtikatsova leijona, joka on otettu Englannin heraldisesta tunnuksesta. Vaakunan päällä on laivaköydestä valmistettu punos, jonka yllä kypäränkoristeen paikkaa toimittaa liemikilpikonnan (Chelonia mydas), jonka takana on kultainen ananas. Kilven alla nauhassa on Caymansaarten motto He hath founded it upon the seas. Se on psalmista 24: "Hän on sen perustanut merien päälle" (Ps. 24:2). Koska merikilpikonnan, laivaköyden ja meren lisäksi tarvittiin vielä yksi muistutus siitä, että nätä saaria ympäröi meri. Tyhmä ja jankkaava, ruma vaakuna. Vihreät tähdet ovat ikävän näköiset ja lisäksi vihlovat silmiä aaltoilevassa kentässä. Ja jos haluaisimme nähdä Englannin leijonan, katsoisimme Englannin vaakunaa. Niitä on siinä kolmin kappalein.
Arvosana: 5


Virallisena kansallislauluna Caymansaaret käyttää Yhdistyneen kuningaskunnan God Save the Queeniä. Viisas valinta ottaen huomioon, että saarten oma nimikkohymni, valssi(!) Beloved Isle Cayman kuuluu kasallislaulujen tyhjimpien ja pliisuimpien sutaisujen romukoppaan. Sopisi kenties vanhalle tanssilavalle, mutta kansallislauluna erittäin yhdentekevä. Jostain syystä juuri Karibianmerellä suositaan valssia. Aruballa on virallisena musiikkitunnuksenaan paljon vetävämpi sellainen. Caymansaarten epävirallisen laulun kuunteleminen ei nyt kuitenkaan sentään tee pahaa, ja tanssillisuus on kieltämättä omaperäinen valinta, joten kai sitä pitää sentään hiukan hyvittää.

Arvosana:6

Caymansaarten loppuarvosana on edellisen perusteella 5,3. En kyllä luottaisi omaa massiivista veronkiero-omaisuuttani näin mielikuvituksettoman porukan huoleksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti