torstai 18. lokakuuta 2012

Kansallissymboliarvostelu: Curaçao

Kansallissymboliarvostelut suuntaa taas Karibianmerelle. Siellä, Venezuelan rannikolla, lilluu likööristään kuuluisa hollantilaissaari, Curaçao (ääntyy osapuilleen "kurassau").

Saari, viralliselta nimeltään Curaçaon maa (Land Curaçao, Pais Kòrsou) on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva itsehallinnollinen maa. Se irtautui omaksi kokonaisuudekseen, kun Alankomaiden Antillit hajotettiin vuonna 2010. Curaçao on siis osa Alankomaiden kuningaskuntaa hieman samalla tavalla kuin Skotlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Maa ei kuulu Euroopan unioniin, mutta asukkaat ovat EU-kansalaisia. Valuuttana saarella käytetään yhä Alankomaiden Antillien guldenia, joka on tarkoitus korvata uudella karibianguldenilla aikaisintaan 2013. Pääkaupunki on Willemstad, tärkeimmät kielet hollanti ja papiamento, ja asukkaita on hiukan alle 150 000. Siinäpä tärkeimmät, nyt maan symboleihin.



Curaçaon lippu on minimalistisen tyylikäs. Tummansininen symboloi merta ja taivasta - ei järin kekseliästä, mutta sininen pohjaväri on lipussa harvoin haitaksi. Keltainen vaakahirsi on sijoitettu fiksusti ja silmää miellyttävästi hieman keskikohdan alapuolelle. Tämä ratkaisu tekee lipusta horisontaalisesti mielenkiintoisen epäsymmetrisen. Tangon puolelle ylempään sinikenttään sijoitetut valkeat tähdet edustavat maan kahta saarta: isompi tähti on
Curaçao ja pienempi 1,7 neliökilometrin laajuinen, asumaton Klein Curaçao, jolle Saksan keisarikunta yritti 1880-luvulla perustaa laivastotukikohdan. Tähdet ovat geografisesti katsoen juuri päinvastoin - oikeasti Klein Curaçao on pääsaaresta 10 km luoteeseen, mutta nykyinen järjestely on kiistatta tyylikäs. Tämä vähäeleisen onnistunut lippu on ollut käytössä vuodesta 1984. Käyttöönottoa edelsi lippuehdotusten suma, ja on onni, että ehdotuksista tuli valituksi näin tyylikäs ja hyvällä maulla tehty versio. Ohessa ensimmäinen, sangen mahtaileva ensiehdotus Curaçaon lipuksi vuodelta 1978:
Näyttää pikemminkin superpartiolaisen arvomerkiltä.

Curaçaon lippu miellyttää silmää harkitulla epäsymmetriallaan, hienoisilla tähtien kokoerollaan ja harmonisella mutta eloisalla väriyhdistelmällään.
Arvosana: 9



Curaçaon vaakuna ei sitten olekaan enää samaa sarjaa. Se on kunnianhimoton, naurettava, lapsellinen ja ruma. Kilpi on jaettu pituussuunnassa keskeltä kahtia niin, että pääasiallinen taustaväri on jännittävä kopiopaperinvalkoinen. Vasemmalla on epäheraldinen hollantilaisaluksen pienoismalli merellä. Se edustaa kauppamerenkulun historiaa saarella ja on typerän näköinen. Asiaa ei auta se, että osan laivasta peittää kilven keskelle tällätty toinen vaakunakilpi. Tyhmää, tyhmää, tyhmää. Tässä ylimääräisessä kilvessä on kuvattuna Amsterdamin kaupungin vaakuna, joka kokonaisuudessaan ohessa:


Sen on tarkoitus edustaa kauppa- ja muita yhteyksiä vanhaan emämaahan. Ikävä kyllä se näyttää naurettavalta. Miksi tunkea oikeasti graafisesti tehokas, yksinkertainen ja tyylikäs vaakuna omaan piirustusharjoitukseensa?  
Curaçaon vaakunan oikeaa puolta hallitsee pitkävartinen appelsiinipuu, joka kasvaa näemmä merenpintaa alempana sijaitsevalla maalla. Hedelmäpuulle on vankat historialliset perusteet: espanjalaiset istuttivat saarelle appelsiineja vuonna 1527 - hedelmiä oli hyvä olla olemassa merimatkoja varten, niin hampaita irtoili vähemmän. Curaçaon maaperä ja ilmasto eivät vain oikein soveltuneet sitrushedelmien kasvattamiseen, ja hedelmistä tuli niin kitkeriä, ettei niitä voinut käyttää ravinnoksi. Sen sijaan niihin tuli omintakeinen aromi, ja niiden kuorta alettiin käyttää varsinaisen ravinnon mausteena. Ennen pitkää Curaçaon appelsiinit jalostettiin omaksi lajikseen, ja nykyisin näiden hedelmien kuoresta syntyy saaren tunnetuin tuote, curaçao-likööri.
Joten se siitä. Hedelmäpuu ja varsinkin maa, jossa se seisoo, näyttävät edelleen naurettavan alkeellisilta. Vaikutelma saattaisi olla parempi, jos arvon 12-vuotiaat sunnuntaiheraldikot olisivat valinneet joko laivan tai appelsiinipuun (suosittelisin jälkimmäistä) ja malttaneet tehdä siitä vaakunan eksklusiivisen aiheen. Vaan ei.
Kilven päällä tönöttää kruunu merkkinä siitä, että Curaçao on perustuslaillinen monarkia. 
Onpa kaiken kaikkiaan alkeellinen ja tökerö tekele. Hylkään tämän.
Arvosana:4


Himno di Kòrsou eli Korson hymni Curaçaon hymni on tavallaan peräisin vuodelta 1898. Tuolloin curaçaolainen munkki, Veli Radulphus, kirjoitti runon kuningatar Vilhelmiinan kruunajaisten kunniaksi. 1930-luvulla toinen munkki, Veli Candidus Nouwens, teki kollegansa säkeisiin sävelen. Ja 1970-luvulla sanoitus pantiin uusiksi, ja tuloksena on nykyinen kansallislaulu. Viralliset sanat laululla on vain papiamentoksi - kyseessä on espanjaa, portugalia, hollantia, länsiafrikkalaiskieliä ja karibianintiaanikieliä yhdistelevä kreoli.

Normaalisti laulusta esitetään kaksi ensimmäistä säkeistöä, jotka ovat sanoituksensa puolesta äärimmäisen mitättömät. Sävelmä on raukeanpuoleinen, kuten Karibianmeren imagoon sopiikin, eikä varsinaisesti häikäise. Ei se nyt sietämätönkään ole, mitä nyt lievästi vain pitkäpiimäinen.
Arvosana: 6

Curaçaon loppuarvosana on 6,3. Sääli päätyä tähän näin hienolla lipulla, mutta itsepähän valitsivat tökerön vaakunan kiskomaan pisteitä alas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti