tiistai 31. maaliskuuta 2015

Jumalpuntari: Tāne Mahuta

Jumalpuntari-sarja jatkaa lukuisten ihmisille tunnettujen jumalolentojen tarkastelua. Päämäränä on ei enempää eikä vähempää kuin arvioida, mihin mitkäkin jumalat parhaiten sopivat, keitä kannattaa kenenkin palvoa, ja lopulta ehkä päätyä arvioon siitä, mitkä jumalat ovat kaikkein mahtavimpia ja inhimillisen omistautumisen ansaitsevia.

Tāne Mahuta, jumalalle omistettu tuhatvuotinen kauripuu Pohjois-Aucklandin niemimaan Waipoua-metsässä.
Tāne Mahuta eli Tāne-mahuta eli Tāne nui a Rangi eli Tāne te Wananga eli Tāne te Waiora eli Tāne Torokaha, tuttujen kesken vain Tāne (pitkä A erottaa Taneli-lempinimistä) on maorien tuntema metsien ja lintujen valtias, joka tuli myös panneeksi alulle koko ihmiskunnan. 

Tānen vanhemmat Ranginui, lyh. Rangi ja Papatuanuku, lyh. Papa (Papa on äiti) viettivät ties miten pitkään toisiaan syleillen saaden useita lapsia, joiden täytyi miten kuten elää vanhempiensa väliin jäävällä ahtaalla, pimeällä ja hikisellä poimuseudulla. Eihän se mitään kunnon elämää ole, ja jotkut jumallapsista ehdottavat, että loputtomiin röhnöttävät vanhemmat voisi vaikka tappaa. Tānen mielestä ehdotus on liian kreikkalainen; hänestä pakotettu asumusero on parempi ratkaisu. Tānella on erittäin vahvat reidet ja sääret, ja niinpä hän ponnistaa jaloillaan vanhempansa erilleen. Niin paljon on koivissa voimaa, että Rangi-isä ponnahtaa taivaaseen saakka, missä muodostaa taivaankannen. On tosin aika kiusallista, jos isä roikkuu kelteisillään kaikkien nähtävillä, joten Tāne etsiskelee tälle vartalon verhoksi auringon, kuun ja ryppään tähtiä, jotka vain lojuivat hyödyttöminä komerossa. Papa-äidistä tulee ravitseva maanpiiri (vrt. Uranos ja Gaia). 

Kaikki eivät ole tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Rangi kaipaa vaimoaan ja ilmaisee tämän itkemällä vuolaasti. Naturalistisen maailmankuvan kannattajat tuntevat Rangin kyyneleet sateena. Tānen veli Tāwhirimātea nousee (hissillä?) isänsä seuraksi taivaaseen hyökätäkseen vapautuneiden sisarustensa kimppuun. Ukkosenjumalana Tāwhirimātea pommittaa salamoilla metsiä, joissa Tāne pitää valtaa. Tämä hyökkäys katkoo puita aiheuttaen tulipaloja ja suurta tuhoa. Tāne ei tästä lannistu, mutta merenjumala Tangaroa juoksee (ui?) pelkurimaisesti pakoon ukkosenjumalan vihaa jättäen lapsensa oman onnensa nojaan. Tangaroan poika, joka on matelijoiden kantaisä, pakenee perheineen Tānen hallitsemaan metsään, mistä tulee pysyvä riidan aihe Tānen ja Tangaroan välille (Tangaroa on paitsi tekopyhä pelkuri, myös idiootti). Kostona Tāne keksaisee kalastustarvikkeet, joilla voi huijata Tangaroan muita jälkeläisiä.

Tānen suku on hyvin laaja, sillä etsiessään itselleen kumppania hän tulee pariutuneeksi monien erilaisten olentojen kanssa, ja näistä kohtaamisista ovat saaneet alkunsa linnut ja hyönteiset. Tānen Papa-äiti saattaa poikansa yhteen Rangahoren kanssa, mutta liitosta syntyy vain kylmä kivi, ja tästä turhautuneena Tāne päättää tehdä itselleen vaimon mullasta ja savesta. Tästä puolisosta tulee ensimmäinen ihminen, josta on saanut ihmissuku alkunsa. Tāne menee kerran epähuomiossa yhtymään myös tyttäreensä, joka reagoi asiaan pakenemalla manalaan ja ryhtymällä kuoleman jumalattareksi. Sillä välttyy kiusallisilta tilanteilta.

Ihmiset ovat jokseenkin avuttomia, joten Tāne parantaa jälkikasvunsa elämänlaatua hakemalla näille taivaasta lisää ymmärrystä. Hän nousee tyynellä säällä taivaaseen hakemaan siellä säilytettäviä tiedon koreja ja pyhiä rituaalikiviä jakaakseen niiden voiman ja viisauden ihmiskunnan kanssa. Tānen isoveli, pahansuopa ja kateellinen Whiro-te-tipua, usuttaa ilkeimmät linnut ja hyönteiset Tānen kimppuun, mutta taivaan kovat tuulet puhaltavat hyökkääjät tiehensä. Monien rituaalien avulla Tne saa haltuunsa tiedon korit ja pyhät kivet, jotka hän tuo maan päälle ihmisten käyttöön opettaen näille vihkiytymisrituaalit, joiden avulla ihmsikunta voi oppia ja kehittyä. Tāne tuo maan päälle myös vangiksi jääneitä pettureita, jotka hyökkäsivät häntä vastaan taivaassa. Nämä ovat voimattomia maanpiirissä ja alistuvat Tānen valtaan. Näihin kuuluvat mm. undulaatti, kakapo, lepakko, koi, kärpänen ja hyttynen. Kiitos varsinkin noista kolmesta viimeisestä, Tāne. 

Tānen valtakuntaa ovat metsät, jotka muinoin peittivät lähes koko Uuden-Seelannin ja hallitsevat yhä suuria alueita maasta. Metsien valtiaana hän on kuitenkin myös ihmiskunnan kantaisä ja opettaja, joka on jakanut merkittävät kulttuurikeksinnöt ihmisten kanssa. Tämä jumala sopii ihmismyönteisille luonnonystäville, jotka pyrkivät ristiriidattomaan rinnakkaiseloon kulttuurin ja luonnon kanssa. Lintu- ja hyönteisharrastajalle luonteva valinta, ja lisäksi välit on syytä pitää kunnossa, jos ikinä sattuu eksymään erämaahan Uudessa-Seelannissa. 

Mahti: 8/10. Kuka tahansa, joka jalkaprässää maankuoren ja taivaan erilleen, on varsin mahtava. Hallitsee lintuja ja hyönteisiä; jälkimmäiset ovat planeetan runsaslukuisimpia eliöryhmiä, jotka muodostavat huomattavan osan koko planeetan biomassasta. Metsien herra; tämä biotyyppi peittää yhä ihmiskunnan sinnikkäistä pyrkimyksistä huolimatta melkoisen osan maapinta-alasta. Pystyy luomaan uutta elämää sedimenteistä. Ei ilmeisesti pysty manipuloimaan ajan tai kuoleman kaltaisia ilmiöitä, mihin jotkut jumalat tiettävästi kykenevät, eli ei ole kaikkivoipa. Erittäin kekseliäs.
Vaikuttavuus: 7/10. On aika vaikuttavaa komentaa lintuja ja hyönteisiä, ja metsätkin voivat parhaimmillaan imponeerata voimakkaastikin.
Vaarallisuus: 5/10. Ei vaikuta varsinaisesti väkivaltaiselta, mutta on sellainen tyyppi, joka hautoo kostoa pitkään ja todennäköisesti voittaa vastustajansa jollain luovalla ja epäsuoralla tavalla, kuten kalastusväline-episodi osoittaa.
Eettisyys/hyvyys: Hyvä. Edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja kehitystä.
Kannattajat/suositukset: Peter Jackson

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti