keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Jumalpuntari: Britomartis

Viimeisimmästä jumalpuntarista on vierähtänyt aikaa, mutta onneksi jumalilla on aikaa ja kärsivällisyyttä odottaa vuoroaan hyvätapaisesti. Tällä kertaa suuntaamme Kreetan jylhiin maisemiin, missä valtaa pitää Britomartis.

Britomartis, joka tunnetaan myös nimillä Dikte ja Diktynna, on minolainen vuoristoihin ja metsästykseen liitetty jumalatar. Koska tietomme minolaisesta kulttuurista ovat hieman vajaat (he pitivät häristä, mustekaloista, delfiineistä, jumalattarista, käärmeiden heristämisestä, kaksiteräisistä kirveistä, sisävessoista ja yläosattomuudesta) on vaikea piirtää täsmällistä kuvaa tästä salaperäisestä ja vanhasta jumaluudesta. Edes hänen nimensä ei ole aivan selvä. Gaius Julius Solinus ja Hesykhios Aleksandrialainen väittävät, että Britomartis tarkoitti kreetalaisittain "suloista neitoa", ja heidän luulisi tietävän. Tosin he kirjoittivat asiasta aikana, jolloin minolaisen kulttuurin rappiosta oli kulunut pidempi aika kuin heistä itsestään tämän vaatimattoman artikkelin julkaisuhetkeen. Varmaa tietoa on enää mahdotonta saada, etenkin kun monissa kulteissa oli yleistä, että jumalolennon todellinen nimi pidettiin salassa siihen liittyvän voiman vuoksi, ja kutsumanimet saattoivat olla runollisia kiertoilmauksia.

Minolaisten uskonnossa jumalattarilla ja/papittarilla vaikuttaa olleen vahva asema, ja on esitetty, että Britomartis olisi osa jonkin äitijumalattaren persoonaa. Britomartis ei kuitenkaan itse ole voinut olla äiti, sillä neitseellisyys on osa hänen identiteettiään. Vuoristoon ja metsästykseen liittyvänä neitona hänellä on yhtäläisyyksiä Artemiin kanssa. Aivan vailla äidillisiä tunteita Britomartis ei kuitenkaan ole, mistä todistaa seuraava myytti.

Dikten huippu, Britomartiksen valtaistuin. Kuva: Lourakis
Zeus syntyi perheeseen, jonka isällä Kronoksella oli paha tapa niellä lapsensa kokonaisina. Sosiaaliviranomaisia ei vielä ollut keksitty, joten äiti Rhea synnytti salaa ja kätki Zeuksen Kreetan vuoristossa sijaitsevaan luolaan, missä Britomartis salli hänen pysyä turvassa ja varttua vuohenmaidolla, hunajalla ja nymfien huolenpidolla. Kreetalla on peräti kaksi vuorta, jotka väittävät isännöineensä nuorta Zeusta, Idavuori ja Diktevuori. Näistä Dikte on se, joka yhdistetään Britomartikseen. Sovitaan niin, että Zeus syntyi Idavuoren luolassa ja varttui Diktellä. Ainakin eräs kreetalainen traditio väittää näin, ja kuten Knossoksen Epimenides tietää, voi kreetalaisiin luottaa.

Klassillisella kaudella Britomartis päätyi myytteihin, jotka eivät ole salaperäisen erämaajumalattaren arvolle sopivia. Jotkut kehtaavat jopa väittää, että hän olisi pelkkä nymfi. Tunnetuin Britomartista koskeva myytti kertoo, että Kreetan kuningas Minos oli iskenyt silmänsä jumalattareen, ja miksipä ei, kun hänen vaimonsa vietti aikaansa valelehmän sisässä nauttien härän hellistä huomionosoituksista. Varjellakseen neitsyyttään Britomartis heittäytyi mereen ja tarttui kalastajien verkkoihin, joiden avulla hänet kuljetettiin turvaan Kreikan mantereelle. Tämä ei ole alkuunkaan jumalalle sopivaa toimintaa. Käsitykseni mukaan jumalan pitämisen juju on siinä, että tämän yliluonnollisen olion ajatellaan olevan ihmistä mahtavampi ja kykenevämpi, jolloin siitä on apua. En esimerkiksi voi suositella kenellekään rastafarismia, koska minusta sellainen jumala, joka pakenee Italian armeijaa ja palaa valtaan brittien luvalla, on surkea. Kalaverkkoihin takertuva jumala on vielä säälittävämpi. Itse Diodoros Sisilialainen valistaakin meitä, että tämä kalaverkkojuttu ei ole uskottava. Olisimme ehkä voineet päätellä sen itsekin, mutta on aina hyvä saada tuekseen joku auktoriteetti. Ehkä jumalattarelle paremmin sopiva myytti on se, joka kertoo hänen keksineen metsästyksessä käytettävät verkot ja lahjoittaneen ne ihmisille.

Näkemykseni on, että Britomartiksen klassillisen ja myöhemmän kauden vähättely ja yhdistäminen tällaisiin episodeihin kertoo lähinnä siitä, että kyseessä on paikallinen jumaluus, jolla ei ole vaikutusvaltaa Kreetan ulkopuolella, ja Kreeta taas oli varsin syrjässä koko klassillisen antiikin ajan. Ei ihme, ettei tällaista hahmoa pidetty hänen takapajuiseksi katsotun kotiseutunsa ulkopuolella juuri minään. Mutta kreetalaisessa kultissa Britomartis näyttäytyy salaperäisenä ja pelottavana hahmona, joka heristää kirvestä, ja hallitsee erämaata eläimineen. Kreetan eläimistö on nykyään paljon vähemmän villi kuin ihmisasutuksen alkaessa. Kääpiöantiloopit ja useimmat petoeläimet on metsästetty olemattomiin, ja sukupuuttoon ovat hävinneet myös esihistorialliset kääpiövirtahevot ja -elefantit sekä suuret lentokyvyttömät pöllöt. Suurin jäljellä oleva riistaeläin on uhanalainen kri-kri-villivuohi. Se ei ehkä kuulosta kovin vaikuttavalta, mutta pahansisuisten otusten sarvet voivat saavuttaa metrin mitan, joten vähättelyyn ei ole aihetta. Britomartista ei ole suomalaisen juuri aihetta pelätä, mutta jos löytää itsensä Kreetan vaikeakulkuisista ja hiljaisista sisäosista, ei varmaan ole haittaa tietystä kunnioituksesta häntä kohtaan.

Mahti: 2/10. Vaikutusvalta rajoittuu Kreetan vuoristoihin, missä ei asu juuri ketään.
Vaikuttavuus: 5/10. Kirvestä heristävä raivoisa villineitsyt, joka hallitsee eläimiä ja hirviöitä.
Vaarallisuus: 3/10. Vain, jos joudut pulaan hänen kotiseuduillaan. Muutoin täysin vaaraton.
Eettisyys/hyvyys: Neutraali, mutta toisinaan vieraanvarainen. Tehnyt metsästysinnovaatioita ja jakanut ne ihmisten kanssa.
Kannattajat/suositukset: Samarianrotkon kansallispuisto


P.S.

Mitä minolaisen sivilisaation rappioon tulee, niin minulla on oma teoria. Osapuilleen kaikki minolaiset palatsit vaikuttavat palaneen joskus 15. vuosisadalla eaa. Oliko kyseessä mystisten merikansojen hyökkäys, vai kenties Santorinin tulivuoren räjähdys ja sitä seurannut tsunami? Olen kehittänyt paremman ja vetoavamman näkemyksen tästä mystisestä katastrofista. Katsotaanpa vielä minolaisten taidetta:

Marmorisinetti myöhäisminolaiselta kaudelta. Metropolitan Museum of Art, New York.

Ruukku myöhäisminolaiselta kaudelta. Heraklionin arkeologinen museo.

Seinämaalaus. Knossoksen palatsi.

Huomaatteko toistuvan teeman? Minä väitän, että minolaiset harjoittivat Suurten Muinaisten kulttia ja onnistuivat jonkin pieleen menneen tai täydellisesti onnistuneen riitin avulla palauttamaan nämä hetkeksi maan päälle, mikä raunioitti Kreetan sivilisaation joskus vuoden 1450 eaa. tienoilla. Tuskin voitte todistaa, että näin ei olisi tapahtunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti