maanantai 19. lokakuuta 2015

Kansallissymboliarvostelu: Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada on liittovaltio, joka muodostuu kaikkiaan kolmestatoista itsehallinnollisesta alueesta. Näistä kymmenen on provinsseja, joilla on laaja autonomia, joskaan ei yhtä suuri tai ehdoton kuin Yhdysvaltain osavaltioilla, ja joiden muodollinen johtaja on Elisabet II. Provinsseja johtaa paikallinen hallitus, jonka on nautittava provinssin yksikamarisen parlamentin luottamusta; kuningatarta provinsseissa edustaa varakuvernööri. Kolme pohjoisinta itsehallintoaluetta ovat provinsseja, joilla ei ole provinssin aseman takaamaa laajaa autonomiaa, vaan vain ne valtuudet, jotka keskushallinto niille antaa. Niilläkin on kansanedustuslaitokset ja paikallishallitukset, mutta näiden valtuudet ja asema ovat provinssien vastaavia vähäisemmät, eikä territorioilla ole myöskään kuningattaren tarjoamaa muodollista suvereniteettia. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta federalismi tuppaa olemaan sellaista, varsinkin kolmiportainen federalismi. Me olemme onneksi kiinnostuneita lähinnä näiden alueiden symboleista. Jokaisella provinssilla ja territoriolla on oma lippu, jota liehutetaan Kanadan lipun rinnalla, tai sen alla, jos tankoja on vain yksi. Vaakunoita taas käytetään esim. paikallishallinnon asiakirjoissa.

Provinssit:

Alberta

Albertan läntinen preeriaprovinssi sai nimensä prinsessa Louise Caroline Albertan, Viktorian tyttären, mukaan. Kanadalainen yhteys tulee siitä, että prinsessa Louise avioitui Argyllin herttua John Campbellin kanssa, joka puolestaan nimitettiin Kanadan kenraalikuvernööriksi 1878. Prinsessa taas sai nimensä isänsä, prinssipuoliso Albertin, nimen feminisoidusta muodosta. Albertan sanotaan usein olevan Kanadan alueista kulttuurisesti ja poliittisesti lähinnä Yhdysvaltoja. Provinssi muodostettiin vuonna 1905 erottamalla se Luoteisterritorioista. Vaakunan se sai jo 1907, mutta lippu otettiin käyttöön vasta vuonna 1968.
  

Albertan lippu on äärimmäisen mielikuvitukseton: provinssin vaakuna on keskitetty 1:2-suhteiselle syvänsiniselle kankaalle. Tällaisen kohdalla ei voi edes puhua mistään designista. Olen monta kertaa aiemminkin turhautuneena tolkuttanut, että lippu on olemassa ollakseen vaakunasta erillinen symboli. Kun vaakuna vielä sattuu olemaan kuvapostikortin tyylitasolla, ei sille olisi ainakaan aihetta erikseen lisänäkyvyyttä hankkia. Lippu ei ehkä ole rumin mahdollinen, mutta vietävän tylsä se on.

Arvosana: 5


Vaakunan keskuskilpi on naiivissa maisemarealismissaan häväistys heraldiikan jalolle traditiolle. Yrjön risti viittaa sekä Englantiin että alueen turkiskauppaa hallinneeseen Hudsoninlahden kauppakomppaniaan. Kilven alaosan viljantähkät viittavat, no, viljaan, jota preeriaprovinssissa paljon on kasvatettu. Villiruusujen kaunistamalla ruohokumpareella seisovaa kilpeä kannattelevat leijona ja hanka-antilooppi. Kypäränkoristeena huomiota herättää majava, jonka selkään on katsottu aiheelliseksi pystyttää Pyhän Edvard Tunnustajan kruunu. Kultaiseen nauhaan on kirjailtu provinssin motto Fortis et liber, Vahva ja vapaa. Antilooppi ja huvittavasti kruunattu majava tuovat mukavasti paikallisväriä tunnukseen, jonka keskuskilpi on kuitenkin heikko ja inhottava esitys.

Arvosana: 5½

Brittiläinen Kolumbia

Albertan läntinen naapuri korotettiin provinssiksi vuonna 1871, ja vaakunan se sai 1906. Albertan tapaan provinssin lippu pohjautuu vaakunasymboliin, mutta Brittiläinen Kolumbia, jonka nykyinen lippu on vuodelta 1960, muunsi heraldiikkansa veksillaariseen muotoon ilman mitään kilpisommitelmia. Tulos on... mielenkiintoinen.


Siinäpä vasta järkyttävän ruma lippu. Perustukoon vaikka miten kunniakkaaseen vaakunaan: tämä on hirvitys, jota on häpeä liehuttaa missään salossa. Lipun yläosan vääristetty ja venytetty Union Flag kantaa keskellään kultaista kruunua provinssin monarkin kunniaksi. Alaosan sinivalkeat, (kielteisen kirjaimellisessa mielessä) huimaavat aaltoviivat symboloivat Tyynenmeren aaltoja, jotka huuhtovat provinssin rantoja, ja voi ne yhdistää myös Kalliovuorten lumisiin huippuihin. Mitkään assosiaatiot eivät silti tee niistä siedettäviä katsella lipussa. Tunnuksen alaosaa hallitseva aurinko on laskeva, vaikka en tiedä, mistä senkin muka erottaa. Sen on tarkoitus edustaa Brittiläisen Kolumbian asemaa Kanadan läntisimpänä provinssina. En ole käynyt Brittiläisessä Kolumbiassa, mutta otaksun, että sielläkin aurinko laskiessaan katoaa merenulapan taakse, ei meren ja tarkkailijan väliin. Tämä lippu on ruma, tyylitön, päänsärkyinen ja järjetön.

Arvosana: 4

On ehkä hieman epäreilua syyttää lipun karseudesta provinssin vaakunan suunnitellutta kaniikki Beanlandsiä, sillä hänellä oli puoli vuosisataa ennen lipuun käyttöönottoa mielessään vain vaakunakilpi. Sellaiseen sommitelma paremmin sopiikin, vaikka yhä pidän vähän huonona juttuna tunkea vaakunaan brittilippu. Se jättää kokonaisuudelle epäheraldisen vaikutelman, ja sinivalkeiden raitojen ja kultaisen auringon yhdistelmä tuo mieleen Uruguayn lipun.

Kilvenkannattajiksi on valittu vapiti (Cervus canadensis) ja paksusarvilammas (Ovis canadensis), joiden tieteelliset nimetkin jo paljastavat niiden perustellun aseman kanadalaisessa heraldiikassa. Kilvenkannattajien jaloissa ja kypäränkoristeen kuninkaallisen leijonan kaulassa koreilee paikallisen kanukkapuun valkeita kukkia. Nauhassa seisoo provinssin motto Splendor sine occasu, jonka voi kääntää kirjaimellisuuteen pyrkien esim. "Loistoa ilman laskua". Se viittaa auringonlaskuun ja siihen, mitä tästä optisesta ilmiöstä tavattiin britti-imperiumin yhteydessä sanoa, ja sanallisesti äärimmäisen epätarkka, mutta ajatuksen tasolla toimiva vaihtoehtoinen käännös voisi olla vaikka "Himmenemätön loisto" tai jotain muuta sen tapaista.

Vaakunakilpi on heikohko, mutta tunnuksen muut osat edustavat sinänsä ihan tyylikästä ja perusteltua, joskaan ei järin kiinnostavaa heraldiikkaa.

Arvosana: 6

Manitoban preeriaprovinssi sijaitsee Manner-Kanadan keskipisteen tuntumassa. Manitoba liittyi provinssina Kanadaan vuonna 1870. Henkilökohtainen suosikkini Manitoba-aiheisten faktojen joukossa on, että siellä sijaitsee Flin Flon -niminen kaupunki.


Manitoban lippu edustaa kaikkein pahimpia ja viheliäisimpiä brittiläisiä siirtokuntaperinteitä, ja onnistuu olemaan tietoisen tarkoituksellinen hyökkäys veksillaarista laatua vastaan. Uskokaa tai älkää, mutta 1960-luvulla jotkut esteettisesti rajoittuneet kanadalaiset vastustivat ajatusta siitä, että he vaihtaisivat maailman huonoimman kansallislipun maailman parhaaseen kansallislippuun. Maassa käytiin lipusta ankara kansallinen debatti, jonka voittivat kauneutta, omaperäisyyttä ja hyvyyttä kannattaneet järkevät ihmiset, ja jonka hävisivät rumuutta, mielikuvituksettomuutta ja pahuutta kannattaneet typerät ihmiset. Jälkimmäiset eivät kuitenkaan kaikkialla tyytyneet tappioonsa. Manitobassa otettiin vuonna 1965 mielenosoituksellisesti käyttöön provinssilippu, joka on sommittelultaan yhtenevä aiemman huonon kansallislipun kanssa. Tällainen on pelkkää haistattelua ja huonoa häviämistä, ja siksi annan Manitoban vähäiselle rätille alimman mahdollisen arvosanan.

Arvosana: 4-

Manitoban vaakuna (1905) ei ole hassumpi, vaikka kilpi onkin jaettu, mistä en yleensä pidä. Kilven yläosaa hallitsee Yrjön risti, joka korostaa yhteyksiä Englantiin. Kiintoisampi on kilven alaosa, jossa vehreyttä symboloivalla vihreällä pohjalla seisoo biisoni (Bison bison), joka tosin metsästettiin Manitoban luonnosta sukupuuttoon jo 1800-luvulla. Kilpi seisoo pellon, niityn ja havumetsän kesken jaetulla kumpareella, joka nousee joentörmästä. Kilvenkannattajina toimii valkean yksisarvisen ja valkean hevosen muodostama pari. Kypäränkoristeena on Albertan tapaan huvittavasti kruunua selässään kannatteleva majava, joka tosin nyt heristää tassussaan preeriakrookusta, samaa kukkaa, jota puskee esiin kilven alta. Provinssin motto on "Gloriosus et liber", ilahduttavan yksiselitteisesti kääntyvä "Kunniakas ja vapaa".

Vaakunatunnus on kohtalaisen hyvä, vaikka valkeat ratsut ovatkin vähän hengettömiä, ja biisoni täyttäisi kilven yksinkin ihan mukavasti.

Arvosana: 7

New Brunswick

New Brunswick eli Uusi-Braunschweig, jonka nimi tekee kunniaa Britannian hannoverilaisen personaaliunionin (1714–1837) alkukodille Braunschweig-Lüneburgissa, on Itä-Kanadan vanhoja ja merellisiä provinsseja. Se erotettiin hallinnollisesti omaksi alueekseen 1784 ja liittyi Kanadaan maata perustettaessa 1867. New Brunswick eli Nouveau-Brunswick on kaksikielisen Kanadan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi.



Heraldiikalla näyttää olevan vahva presenssi Kanadan provinssilipuissa, ja New Brunswickin vuonna 1965 käyttöön otettu lippu noudattaa samaa periaatetta kuin Brittiläisen Kolumbian lippu: se toistaa vaakunakilven (1868) aiheen lipun muodossa. Kultainen leijona punaisella pohjalla viittaa sekä Englannin vaakunaan (jossa vastaava aihe esiintyy kolme kertaa) että Braunschweigin heraldiseen tunnukseen (jossa niitä on kaksi). Lipun alinta kahta kolmasosaa hallitsee musta yksimastoinen kaleeri, joka liehuttaa kahta punaista lippua ja kruunatussa mastossaan punaista viiriä. Tämä on tietysti provinssin merellisen historian, telakkateollisuuden ja idästä saapuneiden uudisasukkaiden (kaleeri on matkalla länteen) symboli. En ole löytänyt selitystä sille, miksi taivas on tunnuksessa kultainen.

Tämä ei ole mikään hyvä lippu. En suosittelisi tällaista kenellekään, enkä edelleenkään kannata vaakunan "liputtamista". Liian konkreettinen kuvaus lipussa tekee kuvakirjamaisen vaikutelman, eikä ole mieltä ylentävää katsella tuskallisen näköisesti venytettyä kissaparkaa. Mutta ainakin tämä lippu on välittömästi erottuva, omaperäinen ja graafisesti selkeä muodostuakseen kahdesta keskenään hyvin erilaisesta elementistä.

Arvosana: 6

New Brunswickin vaakuna symboloi juuri edellä mainittuja asioita. Lisänä mainittakoon, että kilvenkannattajat, orvokkien ja saniaisten somistamalla kumpareella seisovat valkohäntäkauriit, joiden intiaanikäsityönauhoissa roikkuvat Britannian ja Ranskan tunnukset, lisättiin vaakunaan New Brunswickin 200-vuotisjuhlallisuuksissa 1984. Kypäränkoristeena loikkaa kruunattu lohi. Provinssin motto kuuluu "Spem reduxit" eli "Toivon palautti". Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aikana ja sen jälkeen monet niistä siirtokuntalaisista, jotka olisivat halunneet pysyä kuninkaan alamaisina, muuttivat brittiläisenä pysyneeseen Pohjois-Amerikkaan, erityisesti Nova Scotiaan, josta New Brunswick 1784 erotettiin juuri heitä varten. Motto viitaa Kanadan lojalisteille tarjoamaan toivoon säilyttää yhteys Britanniaan, vaikka kaikki lähtijät eivät suinkaan olleet brittiläistaustaisia.

Vaakuna on jälleen ihan kelvollinen, jos nyt ei loistava. Jaettu kilpi on hieman ongelmallinen, mutta selkeä ja perusteltu. Kilvenkannattajat tuovat kokonaisuuteen vähän kökön tuntuista pubi- tai metsästysseuratunnelmaa, ja eräharrasteteemaa vahvistaa lohi.

Arvosana: 7-

Newfoundland ja Labrador

Kanadan itäisimmän provinssin historia on sikäli ainutlaatuinen, että se on ainoana ollut ennen Kanadaan liittymistään muodollisesti suvereeni perustuslaillinen monarkia. Newfoundlandin dominio perustettiin 1907, mutta se luopui autonomiastaan 1930-luvulla selvitäkseen Britannian valtion avulla veloistaan. Toisen maailmansodan jälkeen dominiot menivät pois poliittisesta muodista, ja vuonna 1949 Newfoundland liittyi Kanadaan. Provinssin virallinen nimi on vuodesta 2001 alkaen ollut Newfoundland ja Labrador. 


Olemme kohdanneet Newfoundlandin dominion (1907-1949) lipun lyhyesti ensimmäisen maailmansodan ympärysvaltojen katsauksessa, jolloin totesimme sen edustavan tylsää brittiläisen siirtokuntalipun lajia. Nykyinen hätkähdyttävä design on vuodelta 1980, ja sen suunnitteli newfoundlandilaissyntyinen graafikko Christopher Pratt (s. 1935). Pitkälle abstrahoitu, lähes pilkotun oloinen lippu koostuu valkealle pohjalle sijoitelluista kolmioista ja nuolesta. Sommittelu tuo mieleen Britannian lipun, mutta samanlaista designia käytetään myös baskien lipussa, mikä voi osaltaan muistuttaa siitä, että baskit kalastivat turskaa Newfoundlandin vesillä 1500-luvulta alkaen ja saattoivat olla tietoisia maan olemassaolosta jo aiemminkin. Valkea väri symboloi lunta, jäätä ja ankaraa talvea ja sininen merta. Punainen taas edustaa alueen asukkaiden uhrauksia ja taistelua (dominio ajautui talousvaikeuksiin, kun liian suuri osa sen väestöstä oli kaatunut länsirintamalla), ja yhdessä punainen, valkea ja sininen voivat myös tuoda mieleen sekä Britannian että Ranskan tunnukset. Punakehyksinen kultanuoli symboloi provinssin edistyshalua ja tulevaisuudenuskoa, ja yhdessä punaisten kolmioiden kanssa se muodostaa atraimen, joka viittaa kalastuselinkeinoon. Tässä on aika hitosti symboliikkaa yhteen lippuun, enkä edes maininnut sitä, että nuoli muistuttaa myös miekan terää, jolloin se edustaa taistelutahtoa ja urheutta. 

Valkea pohja, joka ympäröi kaikkia lipun muotoja, antaa kokonaisuudelle palapelimäisen tai tilkkutäkkimäisen ilmeen, mutta sommitelma on kiistattoman omaperäinen ja iskevä. Ei kaunein mahdollinen, mutta yritys on kunnollinen, ja symboliikassa on toteutettu tyylikästä abstraktiota.

Arvosana: 7½

Pienenä bonuksena esittelen lyhyesti muutaman muun provinssissa paikallisemmin liehutetun lipputunnuksen.

Labrador, provinssin mantereinen osa, on usein jäänyt päätöksenteossa hieman syrjään. Paikallisesti se on saavuttanut kohtalaisen suosion 1970-luvulta alkaen. Valkea symboloi lunta ja talvea, vaaleansininen viileitä vesiä ja vihreä Labradorin metsiä. Metsiin viittaa myös kuusenhavu, jonka aiempi vuosikasvusto edustaa menneisyyden koettelemuksia, uusi kolmihaarainen vuosikasvu tulevaisuuden menestystä. Havun kolme haaraa symboloivat Labradorin kolmea etnistä ryhmää: inuiitteja, innu-kansaa ja uudisasukkaita.
 
Tämä outo ja haaleahko sommitelma on Newfoundlandin trikolori, jota käytetään alueella epävirallisena symbolina. Sen alkuperä lienee katolisessa veljeskunnassa, joka toimi alueella 1800-luvulla, vaikka värien merkitys on lipun tarkan syntyperän tapaan hämärä. Vaaleanpunainen on lipuissa äärimmäisen harvinainen väri, ja tämä demonstraatio osoittaa, miten kummalliselta se todella näyttää.

Labradorin inuiiteilla on provinssin sisäinen itsehallintoalue nimeltään Nunatsiavut ("Kaunis maamme"). Valkeassa lipussa on kuvattu inuksuk, eräänlainen inuiittien kummeli: merkiksi jätetty kivipino. Tästä kuva-aiheesta lisää tuonnempana. Värit noudattavat Labradorin epävirallisen lipun värejä, ja lopputulos on hieman kolho ja haalea, vaikka kuva-aihe onkin mielenkiintoinen ja erottuva.


Labradorin innu-kansan lippu jatkaa Labradorin lipun värimaailmassa. Mukavan symmetrisen sommitelman kuva-aiheina on kaksi karibunkalloa ja jonkinlainen perinneinstrumentti.





Newfoundlandin ja Labradorin vaakuna on varsin vanhaa perua: Kaarle I vahvisti sen vuonna 1638. Itse kilvessä ei ole paikallisväriä lainkaan. Valkean ristin jakama nelikenttä erottelee kaksi kruunupäistä leijonaa ja kaksi valkeaa yksisarvista. Nämä ovat Englannin ja Skotlannin kuninkaallisen vallan symboleita, jotka yhä kannattelevat Britannian kuninkaallista valtakunnanvaakunaa. Arvokasta, mutta melko tylsää, ja nelikenttävaakunat ikävystyttävät minua. Paikallista tuntua tulee ruohokumpareella seisovista kilvenkannattajista, kahdesta beothuk-soturista. Beothukit olivat newfoundlandilaisia intiaaneja, joita ei enää juuri muualla olekaan kuin tässä vaakunassa. Kilven päällä tallustaa karibu. Motto kuuluu "Quaerite prime regnum Dei" eli "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa". Se on peräisin Jeesuksen vuorisaarnasta (Matt. 6:33).

Arvosana: 6½

Nova Scotia

Nova Scotia eli Uusi Skotlanti on nimensä mukaisesti aluetta, jolla on tiiviit historialliset yhteydet Skotlantiin. Ranskalaiset saapuivat ensimmäisinä uudisasukkaina seudulle, ja tietysti siitä tuli riitaa brittien kanssa. Britanniassa alueen asutustoiminnan johto annettiin skottilaisiin käsiin, mikä näkyy nimessä ja hyvin vahvasti myös lipussa:


Nova Scotian lippu on yksinkertaisesti väreiltään käänteinen Skotlannin lippu, jonka keskelle on sijoitettu Skotlannin vaakuna. Se on Brittiläisen Kolumbian ja New Brunswickin tapaan johdettu suoraan provinssin vaakunasta. Sommitelma on yksinkertainen ja toimiva, ja vaikka vaakuna onkin vähän häiritsevä, on se ihan paikallaan, jotta tunnus erottuisi Venäjän laivastolipusta. Pidän tästä aika lailla, vaikka se onkin täysin johdettu toisen maan tunnuksista, mutta tunnelmassa on silti hieman liikaa olutpullon etikettiä.

Arvosana: 7½


Nova Scotian vaakunan myönsi Skotlannin kuninkaan ominaisuudessa Kaarle I vuonna 1625. Tämä on esimerkki tapauksesta, jossa alunperin vaakunakilpeen tarkoitettu tunnus toimii paremmin lipussa. Kilpi tuo mieleen lähinnä henkselit, ja kilvenkannattajina Skotlannin kuninkaallisen valtakunnanvaakunan vierestä poimittu valkea yksisarvinen ja lehtihameeseen pukeutunut mikmaq-soturi ovat tyystin eri paria. Kilven yllä lyödään kättä, joskin toinen koura on rautahansikkaassa. Ohdake on Skotlannin kansalliskukka, ja oliivinehvä symboloi rauhaa. Mottonauha on poikkeuksellisesti sommitelman yläpuolella, koska näin on ilmeisesti ollut skottilaisessa heraldiikassa tapana. Motto kuuluu "Munit haec et altera vincit" eli "Toinen (tai tämä) varustaa ja toinen voittaa". Se voi nyt kai sitten tarkoittaa noita rehuja, käsiä tai kilvenkannattajia.

En hirveästi välitä tästä vaakunasta. Vinoristi on kilvessä kummallisen näköinen, ja hiukan hölmöä on tukea vaakunakilpeen vaakunakilpeä. Vaikutelma on jotenkin halpa, vaikka vaakunalla on takanaan kunniakas historia.

Arvosana: 6

Ontario

Ontario, joka sijaitsee Suurten järvien pohjoisrannalla, tarjoaa kodin lähes puolelle kaikista kanadalaisista. Siellä sijaitsee maan pääkaupunki Ottawa ja suurin kaupunki Toronto. Provinssin nimi on johdettu Ontariojärvestä, jonka nimi puolestaan tarkoittaa huronien kielellä "suurta järveä".


Ontarion lippu on vuodelta 1965 ja edustaa samaa tyylitajutonta ja mielenosoituksellista typeryyttä, josta jo haukuin Manitobaa. Periaate on aivan sama tässä.

Arvosana: 4-

Ontarion vaakunan myönsi Viktoria vuonna 1868, ja 1909 kilven lisäksi saatiin muut tipehöörit. Kolme kultaista vaahteranlehteä vihreällä pohjalla edustaa maan metsäisyyttä ja vaurautta, ja Yrjön risti siteitä Englantiin. Kilvenkannattajiksi on saatu hirvi ja peura, ja kokonaisuuden kruunaa mustakarhu (Ursus americanus). Kilvenkannattajilla ei tällä kertaa ole mitään ruohokumparetta, vaan ne tasapainoilevat mottonauhan päällä. Provinssin motto, "Ut incepit fidelis sic permanet" ("Uskollisena aloitti ja sellaisena pysyy") tarkoittaa, että Ontario ja Kanada eivät kapinoineet 1770-luvulla eteläisempien brittisiirtokuntien tapaan.

Vaakuna on varsin hengetön. Yksi vaahteranlehti olisi selkämpi kuin kolme, kullan ja vihreän yhdistelmä vie ajatukset margariinipakkauksiin, ja Yrjön risti on tarpeetonta lisälastia. Eläimet ovat perusteltuja ja mukavasti sellaisia, joita provinssissa tavataan.

Arvosana: 6½


Prinssi Edwardin saari

Kanadan pienin provinssi muodostuu saaristosta New Brunswickin ja Nova Scotian rannikolla. Nimensä tämä Kanadaan 1873 liittynyt provinssi on saanut Viktorian isältä. 



Prinssi Edwardin saaren lippu on keskeisen aiheensa puolesta jonkinlainen oman veksillaarisen filosofiani antiteesi: lippu edustaa maantieteellistä aluetta symbolien kautta, ja tällöin on aika onnetonta, jos symboliksi valikoituu kuva maantieteellisestä alueesta, varsinkin, kun se on tällaisena typeränä lapsen piirustusversiona. Saaren symboliksi on valittu saari, voi hyvä luoja sentään. Suuri tammi symboloi Englantia, kuten muuten punainen ja valkoinen väri sekä kultainen leijona. Eikö tämän porukan identiteetissä tosiaan ole mitään muuta kuin Englanti? Kolme tammentainta symboloivat provinssin kolmea piirikuntaa, hip hurraa. Annan hiukan armoa siitä, että sommitelma on erikoinen ja muistuttaa keskiajan ja uuden ajan alun heraldisia sotalippuja.

Arvosana: 5

Vaakunan myönsi vuonna 1905 eräs Edvard, tosin kuningas Edvard VII. Se on kilpensä puolesta hyvin samanlainen kuin lippu, ei hyvin onneton. Kilvenkannattajiksi on valittu kaksi hopeakettua provinssin turkiselinkeinon kunniaksi. Ruohokumpareella on Englannin ruusuja, Skotlannin ohdakkeita, Ranskan liljoja ja paikallisen orkidealajin edustajia, ja aivan kilven alla mikmaq-intiaanien sininen(!) aurinkosymboli. Kypäränkoristeena toimii kruunattu sinitöyhtönärhi (Cyanocitta cristata), joka kantaa nokassaan tammenlehteä ja tammenterhoa. Kokemukseni mukaan jälkimmäiset ovat närhilintujen mieleen enemmän kuin lehdet, mutta kuninkaallisista närhistä en tiedä. Motto kuuluu "Parva sub ingenti" ("Pieni valtavan alla"), jonka halutaan tässä tarkoittavan "pientä mahtavan suojeluksessa". Sanat ovat katkelma Vergiliuksen säkeestä, jossa laakeripuun mainitaan kasvavan suuren emopuunsa varjossa.

Saari on typerän ja onnettoman näköinen keskuskilvessä, mutta muuten vaakuna ei ole hassumpi. Hopeaketut ja närhi tekevät siitä erottuvan.

Arvosana: 6

Quebec

Quebec on Kanadan ainoa virallisesti ranskankielinen provinssi. Sillä on voimakas paikallisidentiteetti, ja alueella on ollut separatismia, jota kutsutaan "suverenismiksi" (souverainisme). Quebeciläiset ovat äänestäneet itsenäistymisestä peräti kahdesti, viimeksi vuonna 1995, jolloin itsenäisyysmieliset kärsivät tappion vain runsaan prosenttiyksikön erolla. Ranskalaisten kolonisoima Quebec on Kanadan toiseksi väkirikkain provinssi, ja siellä sijaitsee Kanadan toiseksi suurin kaupunki Montréal. 


Quebecin vuonna 1948 käyttöön otettu lippu eli Fleurdelisé on vahvasti ranskalaisvaikutteinen, vaikka sommitelma voisi viitata yhtä kiinteästi myös Kreikkaan. Liljat sinisellä pohjalla muodostavat vanhan ranskalaisen symbolin, ja valkea taas on puhtauteen ja kunniaan liittyvien assosiaatioidensa lisäksi Ranskan Bourbon-dynastian väri. Risti edustaa provinssin katolista historiaa ja jakaa lipun näppärästi symmetriseksi nelikentäksi. Lipuissa minulla ei ole mitään nelikenttäjakoa vastaan, ei varsinkaan näin tyylikästä. 

Arvosana: 8

Quebecin vaakuna (1868) onkin sitten vähemmän tyylikäs. Horisontaalisesti kolmeen osaan jaettu kilpi pitää sisällään ylinnä Ranskan ja keskellä Englannin heraldisen tunnuksen, ja alinna on Kanadan vaahteranoksa. Quebec, provinsseista latinalaisin, on ainoa, jonka motto ei ole latinaa, vaan ranskaa. "Je me souviens" ("Muistan") on monimerkityksinen, mutta varmasti tarkoittaa provinssin historiaa ja juuri ranskalaisena alueena. Kilven päällä tönöttää ns. Tudor-kruunu.

Vaakuna on ahdas ja perinteikkäistä aiheistaan huolimatta epäheraldisen oloinen. Jako on kömpelö, värit riitelevät ja kaikesta paistaa mielikuvituksen ja innostuksen puute.

Arvosana: 5

Saskatchewan

Albertan ja Manitoban välissä sijaitseva preeriaprovinssi Saskatchewan liittyi Kanadaan provinssina vuonna 1905. Se on historiallisesti ollut maatalousaluetta, ja tämä näkyy provinssin tunnuksissa. 


Vuonna 1969 virallistettu lippu juhlistaa provinssin maatalouselinkeinoa melko kammottavin margariinipakettisävyin, ja kukka viimeistelee vaikutelman. Värivalinnat ovat symbolisesti perusteltuja (vihreä vehreys ja kultainen vauraus, pohjoisen ikivihreä havumetsä ja etelän viljavainiot), mutta myös tökeröjä. Sommittelu sentään osoittaa tiettyä tyylitajua, mutta ei muuta lippua yhtään vähemmän hirveäksi. Tarpeeton vaakuna komeilee tyhjän panttina lipun tangonpuoleisessa yläkulmassa, ja liehupuoliskoa hallitsee Pohjois-Amerikassa tavattava punalilja (Lilium philadelphicum). Lippu on jokseekin tyrmäävän kammottava ja särkee silmiäni.

Arvosana: 5

Vaakuna (1906, täydennetty 1986) on tavallaan perusteltu, mutta ei siinä juuri hurraamista ole. Viljalyhteet ovat ilmeinen valinta, ja leijona viittaa jälleen Englantiin. Mutta koska provinssin heraldiset värit ovat vihreä ja kulta, on leijona sijoitettu kultaiseen kenttään, jolloin se ei kultaisena juuri erottuisi, ja kultaisella pohjalla leijonasta tehdään heraldiikassa yleensä punainen. Kilvenkannattajaksi sentään on saatu kultainen leijona, ja toiselle puolelle valkohäntäkauris. Kypäränkoristeena on Manitoban tapaan kruunattu majava, joka pitelee tassussaan provinssin kukkaa. Samoja liljoja on nauhana kilven alla, ja motto kuuluu "Multis e gentibus vires" ("Voimaa monista kansoista") Ei tässä mikään jaksa säväyttää.

Arvosana: 5

Territoriot:

Luoteisterritoriot

Luoteisterritoriot (aik. Luoteisterritorio) on yhä hillittömän laaja, vaikka onkin kutistunut, kun siitä on alituiseen lohkottu uusia provinsseja ja territorioita. Reippaasti yli miljoonan neliökilometrin alueella pitää majaa alle 50 000 ihmistä.


Luoteisterritorioiden lippu nostaa keskeiseksi aiheeksi alueen kammottavan vaakunan. Muuten tarjolla tässä vuonna 1969 käyttöön otetussa lipussa on vain valkeaa ja sinistä samassa suhteessa ja muodossa kuin Kanadan lipussa. Sininen symboloi territorion runsaslukuisia vesistöjä ja valkea lunta ja jäätä, jota sitäkin on ihan riittämiin.

Sommitelma ei itsessään ole kauhea, mutta surkea vaakuna pilaa tämän lipun lähes kokonaan.

Arvosana: 5

Luoteisterritorioiden vaakuna on surullinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos symboli nähdään pelkästään osiensa summana eikä kokonaisuutena. Tämä surkuteltava sekasotku on jaettu typerästi vailla pienintäkään värisilmää. Sininen aaltoviiva jään keskellä ylhäällä kuvaa Luoteisväylää. Se on erotettu hammaskorolla alemmasta kentästä, joka puolestaan on jaettu kasvillisuusvyöhykkeiden rajaa symboloivalla vinolla aaltokorolla naalin pään koristamaan punaiseen tundraan ja vihreään havumetsään, joka on vielä tungettu täyteen vaurautta symboloivia kultaisia harkkoja. Kypärän kaikalla on kaksi kultaista sarvivalasta, jotka vahtivat kompassiruusuketta, viittausta siihen, että magneettinen pohjoisnapa on aikanaan sijainnut Luoteisterritorioiden alueella.

Ruma kuin synti. 

Arvosana: 4

Nunavut

Nunavut erotettiin luoteisterritorioista itsehallinnolliseksi inuiittiterritorioksi vuonna 1999, ja siitä tuli saman tien Kanadan maantieteellisesti laajin hallinnollinen kokonaisuus. Pinta-alaa on yli kaksi miljoonaa neliökilometriä, asukkaita vähän yli 30 000.


Nunavutin lipussa kohtaamme jälleen inuksukin, joka jo nähtiin Labradorin inuiittialueen lipussa. Tässä se on vain punaisena paljon tyylikkäämpi. Punainen ja valkoinen väri yhdistävät lipun Kanadaan, keltainen ja valkea taas kuvaavat kuulemma luonnon ja taivaan rikkauksia, ja valkea tietysti edustaa tämän ankaran arktisen alueen luontoa muutenkin. Sininen tähti on Pohjantähti. Kullan ja valkean yhdistelmä tuo hieman mieleen Vatikaanin, ja mustat ääriviivat ehkä hienoisesti arveluttavat minua, mutta kokonaisuus on erittäin tyylikäs, iskevä ja perinpohjaisen omaperäinen, kevyesti paras ja mielenkiintoisin kaikista Kanadan provinssi- ja territoriolipuista.

Arvosana: 9+

Nunavutin "vaakuna" on oikeammin sinettimäinen tunnus, mutta sillä on heraldiset kannattajat ja kypäränkoristeet. Keskusympyrä on symbolin heikoin osa, kun se ei malta keskittyä yhteen yksinkertaiseen symboliin. Mukana on jälleen inuksuk-kummeli, mutta nyt sen vieressä hehkuu qulliq, inuiittien seremoniallinen lämmityslamppu: kivikulho, jossa poltetaan merinisäkkään rasvaa. Ympyrän yläosassa nähdään Pohjantähti ja napapiirin kesäaurinko, joka ei katoa horisontin taa. Kypärän paikalla seisoo kruunattu iglu. Ehdottomat suosikkini ovat kuitenkin kilvenkannattajat, varsinkin toinen niistä. Karibu ja sarvivalas (Monodon monoceros)! Sarvivalas! Tämä on hyvä päivä heraldiikalle, kun kilvenkannattajana on realistisesti kuvattu sarvivalas. Olen niin onnellinen. Kannattajat seisovat tundralla ja jäälautalla. Nauhassa seisoo inuktitutiksi "Maamme, voimamme".

Tunnus ei ole kaikin puolin sulavin mahdollinen, mutta sarvivalas on sulattanut sydämeni täydellisesti.

Arvosana: 8

Yukon

Yukonin territoriossa Roope Ankkakin aikanaan kaivoi kultaa, ja juuri vuoden 1897 kultakuume toi alueelle niin paljon uudisasukkaita, että se lohkaistiin Luoteisterritorioista omaksi kokonaisuudekseen. Tämä territorio on Kanadan pienin (vaivaiset puoli miljoonaa neliökilometriä), eikä väkiluvullakaan juhlita. Alle neljästäkymmenestätuhannesta asukkaasta noin puolet pitää majaa territorion ainoassa kaupungissa Whitehorsessa. 



Yukonin vuonna 1968 virallistettu lippu on symboliikaltaan hyvin ennalta-arvattava trikolori (vihreä havumetsät, valkea lumi, sininen vesistöt), johon on tällätty territorion vaakuna. Vaakuna on rumanpuoleinen, mutta ei Luoteisterritorioiden vertainen katastrofi, joten se ei tärvele lippua yhtä pahasti. Vaakunan alla on hauskana lisänä tuttuakin tutummat maitohorsman (Chamerion angustifolium) lehvät. Väriyhdistelmä on tylsähkö, mutta toimii tässä kohtalaisesti. Kylmät värit sopivat Yukoniin, ja lippu on kohtalaisen harmoninen, jos kohta ei mikään menestys.

Arvosana: 6½

Yukonin vaakunan suunnitteli kanadalainen heraldikko Alan Beddoe, ja se otettiin virallisesti käyttöön 1956. Kilvessä on makuuni vähän liikaa sisältöä. Yläosassa on jälleen kerran Englantiin viittaava Yrjön risti, jota on nähty on ihan riittämiin, kiitos vain. Sen keskellä on kiekko, jota hallitsee sinihopeinen oravannahkatinkturoitu kiekko. Kilpi tulisi ihan hyvin toimeen ilman sitäkin. Alaosaa hallitsee kaksi punaista vuorta, joiden keskellä virtaa joki. Nämä edustavat Yukonin merkittävimpiä geografisia piirteitä. Kunkin vuoren sisässä on kaksi besanttia, heraldista kultarahaa, jotka symboloivat territorion rikkauksia, varsinkin sen historiassa niin ratkaisevaa kultaa. Kilven yllä lumikummulla seisoo alaskanmalamuutti, jota ovat käyttäneet mm. ajokoirana niin alkuperäis- kuin uudisasukkaat. 

Pidän jossain määrin kilven abstraktista ja väreiltaan kontrastoivasta, mutta silti harmonisesta ja symmetrisestä alaosasta, vaikka se voisi olla myös perinteikkään kaivosyhtiön logo. Kilven yläosa heikentää kokonaisuutta merkittävästi tarjoamatta mitään mielekästä lisää. 

Arvosana: 6½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti